Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Alueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Tämä tarkoittaa, että kuntien valtionosuudet tulevat muutoksen myötä laskemaan. Molemmat näistä asioista tulevat olemaan seuraavan hallituksen asialistalla: on varmistettava sekä hyvinvointialueiden että kuntien kyky turvata palvelunsa. Alueet ja kunnat ovat erilaisia, mutta niitä yhdistää velvollisuus huolehtia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tähän eivät kunnat eivätkä hyvinvointialueet yksin – eivätkä myöskään yhdessä. Ne tarvitsevat avukseen järjestöjä.
Järjestöjä on kooltaan, henkilöstöltään ja rahoitukseltaan hyvin erilaisia aina pienistä puhtaasti vapaaehtoisista koostuvista järjestöistä isompiin järjestöihin, joilla on palkattua työvoimaa.
Jokainen järjestö koskettaa ihmistä, mahdollistaa sosiaalisen kohtaamisen, vertaistuen, mielekkään toiminnan. Tätä esimerkkilistaa voisin jatkaa vielä pidemmällekin. Työ, jota järjestöissä tehdään, on äärimmäisen arvokasta.
Järjestöillä on talouden haasteita, koska rahoitus on lähtökohtaisesti riippuvainen järjestöavustuksista. Omarahoitusvelvoitteet voivat joskus olla täysin mahdottomia järjestön taloudelle. Hankerahoitusta ei välttämättä pystytä edes hakemaan, koska ei ole varaa maksaa omarahoitusosuutta. Pahimmillaan järjestön toiminta hiipuu ja lakkaa kokonaan.
Järjestöt vahvistavat laajalla toiminnallaan alueidensa elinvoimaa ja erityisesti hyvinvointia sekä terveyttä. Järjestöjen rahoitusmallia tulee kehittää siten, että järjestöillä on aito mahdollisuus toimia koostaan riippumatta.