Kuukausi: helmikuu 2023

Olen itse ollut kolme kautta eduskunnassa ja jokaisella kaudella eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän puheenjohtaja. Lähes viimeisenä tilaisuutena työryhmä järjesti yhdessä Sosten kanssa paneelikeskustelun, jonka teemana oli terveysperusteinen verotus. Paneeliin osallistui kansanedustajia lähes kaikista puolueista ja jos tähän keskusteluun on uskominen, terveysperusteinen verotus etenee seuraavalla kaudella. Nyt eduskuntaan pitäisi saada sellaisia kansanedustajia, jotka ymmärtävät asian tärkeyden ja muutoinkin omalla toiminnallaan edistävät kansanterveyttä.

Tälläkin kaudella täällä eduskunnassa on puhuttu paljon sosiaali- ja terveyspalveluista ja myös koko ajan kasvavista kustannuksista. Meidän pitäisi puhua enemmän myös kansanterveydestä. Sote-palvelut ovat vain pieni osa kansanterveyttä – toki tärkeä osa, mutta kansanterveyden ja myös sairastavuudesta johtuvien kustannusten kurissa pitämisen kannalta meidän täytyy miettiä koko yhteiskunnan toimintaa ja sitä, miten terveyttä ja hyvinvointia edistetään. Ennaltaehkäisy on kansanterveyden edistämisessä parempi ja halvempi vaihtoehto kuin sairauksien hoito, siksi pääpaino tulee siirtää elintapoihin ja niiden taustalla olevaan eriarvoisuuteen. Hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoistuminen ja polarisoituminen aiheuttaa myös yhteiskunnan kulujen kasvamista monella eri tavalla. Koska ongelma on laaja ja monitekijäinen, tarvitaan monenlaista yhteistyötä, jotta terveyseroihin voidaan puuttua tehokkaasti. Tarvitaan siis terveys ja hyvinvointi ajattelua kaikissa poliitikoissa. Sosiaali-, koulutus-, työ- ja veropolitiikka ovat tärkeitä osatekijöitä terveyden edistämisessä ja myös sosiaalisen eriarvoisuuden kaventamisesta. Yhteiskunnan kannattaa myös esimerkiksi verotuksen avulla ohjata kulutuskäyttäytymistä terveellisempään suuntaan. Päätöksenteon tueksi tarvitaan korkeatasoista tutkimustietoa eli tavoitteena tulee olla tutkimusnäyttöön perustuva päätöksenteko.

Suomalaisen aikuisväestön ruokavalio on viime vuosikymmeninä kehittynyt terveellisempään suuntaan, mutta suurimmat kompastuskivenä ovat edelleen runsas suolan ja kovan rasvan saanti sekä suosituksia pienempi kasvisten kulutus. Kansantautien riskitekijöistä selvimmin kasvussa on ylipaino, joka taas lisää monien kansansairauksien riskiä.

Terveellisten elämäntapojen edistäminen lapsuus- ja nuoruusiästä lähtien on taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kannalta vaikuttavaa toimintaa.

Toivottavasti seuraava hallitus ottaa tavoitteekseen kansanterveyden edistämisen ja erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistumisen kaventamiseen, koska sitä kautta saadaan edistettyä monia muitakin tärkeitä tavoitteita yhteiskunnassa. Keinovalikoimassa pitää olla monenlaisia keinoja, sillä esimerkiksi tällä hetkellä monet suomalaiset ovat siinä tilanteessa, ettei heillä ole varaa ostaa terveellistä ruokaa.

Työkalupakkiin kannattaa ottaa myös elintarvikkeiden terveysperusteinen vero, sillä sille on tutkimustenkin mukaan kansalaisten laaja tuki. Vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan 53 % suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Samassa selvityksessä tuli esille, että yli 80 prosenttia kansalaisista kannattaa energiajuomien myyntikieltoa alle 15-vuotiaille.  Jos ja kun puolueiden tuki löytyy näille asioille, niin keinot toteutukselle löytyvät aivan varmasti.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja (sd)

Eduskunnan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän pj.

Metsiä on Suomessa suojeltava nykyistä enemmän, ja myös ennallistamiseen on panostettava. Riittävä metsien suojelu on SDP:lle tärkeä tavoite paitsi ilmastokriisin, myös monimuotoisuushaasteen ratkaisemiseksi. Metsälaki on uudistettava niin, että se tukee metsien vastuullista käyttöä eri tarkoituksiin.

Kysymys on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on todennut, että kattava avohakkuukielto valtion metsissä heikentäisi välittömästi puunkorjuun, kuljetusalan ja raakapuun jatkojalostuksen näkymiä. Toisaalta uhanalaisuusselvityksen mukaan Suomessa jo joka 9. laji on uhanalainen, ja metsien hiilinielujen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on tärkeä. Tämä yhtälö on ratkaistava kestävästi.

Valtion metsissä käytetään monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä, ja kullekin alueelle ja kasvupaikalle valitaan sille parhaiten soveltuva menetelmä. On selvitettävä, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistys- ja matkailualueilla sekä suojelualueiden, vesistöjen sekä edellä mainittujen erityiskäytössä olevien alueiden reunoilla. Metsähallituksen tuottotavoitteet ja tuloutusvaatimukset on asetettava siten, että ne eivät vaikeuta valtion metsien kokonaiskestävää käyttöä.

Meillä on toimiva infra ja metsät tuovat työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Metsät tuovat hyvinvointia ja mahdollistavat uusia innovaatioita sekä jalostuksen että uusien palvelukonseptien myötä. Kun turvaamme metsien tilan nyt ja tulevaisuudessa, takaamme myös, että meillä on riittävästi metsää ja hiilinieluja sekä turvaamme lajien monimuotoisuutta. Tällaista politiikkaa haluan olla edistämässä.

Pidetään viisaasti huolta metsistämme; ne pitävät huolen meistä.

English Version of the Article:

Sustainable forestry is our lifeblood

More forests must be protected in Finland, and we must also invest in restoration. Sufficient forest conservation is an important objective for SDP in resolving the climate crisis and the biodiversity challenge alike. The Forest Act must be reformed so that it supports responsible use of forests for different purposes.

The question is anything but simple. The Agriculture and Forestry Committee of the Parliament of Finland has stated that a comprehensive ban on clear felling in state forests would reduce the prospects for wood harvesting, transport services, and raw wood processing immediately. On the other hand, according to threatened species assessments, as many as one out of nine species in Finland are threatened, and forest carbon sinks play an important role in climate change mitigation. This equation must be solved in a sustainable way.

A diverse range of forest management techniques is used in state forests, and the most suitable technique is selected for each location and habitat. It must be determined how we can increase continuous cover forestry in state forests, particularly in mires, recreational and tourist regions, and in areas bordering bodies of water and recreational or tourist use regions. Metsähallitus revenue targets and requirements must be set so that they do not hinder the overall sustainability of forest use.

We have a functioning infrastructure and forests generate jobs directly and indirectly. Forests bring wellbeing and enable new innovations both through processing and new service concepts. By securing the state of forests now and in the future, we will also make sure that we have enough forests and carbon sinks and safeguard diversity of species. This is the kind of policy that I want to promote.

Let’s take care of our forests. The forests take care of us.

Koulutus ja osaaminen ovat yksi tulevien eduskuntavaalien tärkeimmistä asioista. On tosiasia, että pienellä maalla ei ole muuta mahdollisuutta pärjätä kuin panostamalla osaamiseen. Näin ollen oli ilo kuulla, että SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin torjui demareiden 4.2. vaalistartin avauspuheenvuorossaan ehdottomasti kaikki leikkaukset koulutukseen. Olemme tunnetusti koulutusmyönteinen maa. Vaatii kuitenkin rohkeutta olla koulutuksen puolella aikana, jona leikkauspuheet siivittävät poliittista keskustelua yhteiskunnassamme päivittäisessä arjessa.

Pisa-tutkimusten mukaan meidän koululaisten osaamisen taso on ollut laskussa jo pitkän aikaa, vaikka kansainvälisesti vertailtaessa Suomen tulokset ovatkin edelleen korkeat. Osaamisen taso on kuitenkin menossa väärään suuntaan, ja on erityisen tärkeää, että tulevat valtakunnantason päättäjät ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Oppimisen tukea tarvitsevien oppilaiden määrä ja oppilaiden sosioekonomisten erojen vaikutus oppimiseen on viime aikoina kasvanut valtavasti. Tuo kehitys täytyy pysäyttää hetimiten, jotta voimme sanoa Suomen olevan edelleen koulutuksen tasa-arvoinen mallimaa.

Peruskoulun varaan rakennetaan niin lukio, ammatillinen toisen asteen koulutus kuin korkeakoulutus, joten jokaisen koulutusasteen on taattava lapsille ja nuorille mahdollisuus laadukkaaseen osaamiseen. Kuitenkin jo nyt tiedetään, että erityisesti korkeakoulutuksen osalta olemme jääneet Suomessa jälkeen, niin muihin Pohjoismaihin, kuin laajemmin kansainvälisesti verrattuna. Itseasiassa Suomen tilanne on erittäin poikkeuksellinen -ikävässä mielessä. Vielä vuonna 2000 olimme korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osalta maailman kärkeä. Olimme samalla tasolla kuin esimerkiksi Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Kuitenkin viimeisen reilun 20 vuoden aikana olemme romahtaneet keskitason alapuolelle. Olemme nyt samalla tasolla kuin esimerkiksi Turkki.

Meillä ei siis ole pystytty nostamaan nuorten ikäluokkien koulutustasoa samalla tavalla kuin verrokkimaissa. Olemme panostaneet tällä vuosituhannella korkeakoulutuksen sijaan pääasiassa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Marinin hallituksen toteuttama oppivelvollisuuden laajentuminen ja maksuton toinen aste on tietysti tervetullutta kehitystä. Lisäksi on merkittävää, että uusimman tutkimuksen mukaan toisen asteen koulutukseen pääsy jopa puolittaa riskin saada rikostuomio. Asiayhteyttä tulee kuitenkin selvittää lisää, jotta ymmärrämme, mistä tuo johtuu. Seuraavaksi suuria toimenpiteitä tulee kuitenkin tehdä nimenomaan korkeakoulutukseen.

Marinin hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja peräti 10 000 paikalla, ja silti olemme jäämässä asetusta tavoitteesta koulutustason noston suhteen. Me sosiaalidemokraatit haluamme, että päätökset perustuvat aina tutkittuun tietoon. Oppimistulosten laskusta täytyykin saada huomattavasti lisää tutkimustietoa. Kuitenkin on selvää, että tulevan hallituksen (hallituspohjasta riippumatta) on syytä pitää tiukasti kiinni kunnianhimoisesta tavoitteesta nostaa nuorten korkeakoulutettujen määrä Suomessa vähintään 60 prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenten aikana prosenttiluku täytyy nostaa vieläkin korkeammalle, mikäli haluamme varmistaa, että työikäisten koulutustaso nousee edes lähelle samaa tasoa kuin se on ollut vielä ennen 2000-lukua.

Korkeakoulutus parantaa sekä työllisyyttä että palkkaa. Korkeakoulutus tasaa myös sukupuolten välistä eroa työllisyydessä, joskaan ei ikävä kyllä tee sitä vielä palkan osalta. Koulutuksen puute on kuitenkin este erityisesti naisten työllistymiselle. Korkeakoulutuspolitiikassa on syytä nostaa keskusteluun myös Suomen korkeakoulutuksen poikkeuksellisen vahva tulosperustaisuus.

Meillä käytössä oleva korkeakoulujen rahoitusmalli on muuhun maailmaan nähden poikkeuksellisen tulosvastuullinen ja siihen on mielestäni tultava muutos. On erittäin huolestuttavaa, että Suomeen on rakennettu näin tulosvastuullinen malli, johon korkeakoulut eivät täysin voi itse vaikuttaa. Korkeakoulujen valtava sivistystehtävä on nähtävä muutoinkin kuin tulosvastuuna. Nykyinen vahva vastuu, ja siitä johtuva tulospuhe, heijastuu väistämättä ikävästi korkeakoulujen arkeen ja opiskelijoiden sekä työntekijöiden hyvinvointiin. Seuraava hallitus on avainasemassa päättämässä suomalaisten korkeakoulutuksen tasosta, ja se tulee vaatimaan rohkeuden lisäksi määrätietoista ja pitkäjänteistä politiikkaa. Toivon, että tulevilla kansanedustajilla on rohkeutta olla koulutuksen puolella.

Tytti Luoma

Koulutuspäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu

SDP:n koulutus- ja sivistyspoliittisen työryhmän jäsen

Savo-Karjalan Demarinaisten pj.

Kuopion Invalidien pj.