Koulutus ja osaaminen ovat yksi tulevien eduskuntavaalien tärkeimmistä asioista. On tosiasia, että pienellä maalla ei ole muuta mahdollisuutta pärjätä kuin panostamalla osaamiseen. Näin ollen oli ilo kuulla, että SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin torjui demareiden 4.2. vaalistartin avauspuheenvuorossaan ehdottomasti kaikki leikkaukset koulutukseen. Olemme tunnetusti koulutusmyönteinen maa. Vaatii kuitenkin rohkeutta olla koulutuksen puolella aikana, jona leikkauspuheet siivittävät poliittista keskustelua yhteiskunnassamme päivittäisessä arjessa.
Pisa-tutkimusten mukaan meidän koululaisten osaamisen taso on ollut laskussa jo pitkän aikaa, vaikka kansainvälisesti vertailtaessa Suomen tulokset ovatkin edelleen korkeat. Osaamisen taso on kuitenkin menossa väärään suuntaan, ja on erityisen tärkeää, että tulevat valtakunnantason päättäjät ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Oppimisen tukea tarvitsevien oppilaiden määrä ja oppilaiden sosioekonomisten erojen vaikutus oppimiseen on viime aikoina kasvanut valtavasti. Tuo kehitys täytyy pysäyttää hetimiten, jotta voimme sanoa Suomen olevan edelleen koulutuksen tasa-arvoinen mallimaa.
Peruskoulun varaan rakennetaan niin lukio, ammatillinen toisen asteen koulutus kuin korkeakoulutus, joten jokaisen koulutusasteen on taattava lapsille ja nuorille mahdollisuus laadukkaaseen osaamiseen. Kuitenkin jo nyt tiedetään, että erityisesti korkeakoulutuksen osalta olemme jääneet Suomessa jälkeen, niin muihin Pohjoismaihin, kuin laajemmin kansainvälisesti verrattuna. Itseasiassa Suomen tilanne on erittäin poikkeuksellinen -ikävässä mielessä. Vielä vuonna 2000 olimme korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osalta maailman kärkeä. Olimme samalla tasolla kuin esimerkiksi Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Kuitenkin viimeisen reilun 20 vuoden aikana olemme romahtaneet keskitason alapuolelle. Olemme nyt samalla tasolla kuin esimerkiksi Turkki.
Meillä ei siis ole pystytty nostamaan nuorten ikäluokkien koulutustasoa samalla tavalla kuin verrokkimaissa. Olemme panostaneet tällä vuosituhannella korkeakoulutuksen sijaan pääasiassa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Marinin hallituksen toteuttama oppivelvollisuuden laajentuminen ja maksuton toinen aste on tietysti tervetullutta kehitystä. Lisäksi on merkittävää, että uusimman tutkimuksen mukaan toisen asteen koulutukseen pääsy jopa puolittaa riskin saada rikostuomio. Asiayhteyttä tulee kuitenkin selvittää lisää, jotta ymmärrämme, mistä tuo johtuu. Seuraavaksi suuria toimenpiteitä tulee kuitenkin tehdä nimenomaan korkeakoulutukseen.
Marinin hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja peräti 10 000 paikalla, ja silti olemme jäämässä asetusta tavoitteesta koulutustason noston suhteen. Me sosiaalidemokraatit haluamme, että päätökset perustuvat aina tutkittuun tietoon. Oppimistulosten laskusta täytyykin saada huomattavasti lisää tutkimustietoa. Kuitenkin on selvää, että tulevan hallituksen (hallituspohjasta riippumatta) on syytä pitää tiukasti kiinni kunnianhimoisesta tavoitteesta nostaa nuorten korkeakoulutettujen määrä Suomessa vähintään 60 prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenten aikana prosenttiluku täytyy nostaa vieläkin korkeammalle, mikäli haluamme varmistaa, että työikäisten koulutustaso nousee edes lähelle samaa tasoa kuin se on ollut vielä ennen 2000-lukua.
Korkeakoulutus parantaa sekä työllisyyttä että palkkaa. Korkeakoulutus tasaa myös sukupuolten välistä eroa työllisyydessä, joskaan ei ikävä kyllä tee sitä vielä palkan osalta. Koulutuksen puute on kuitenkin este erityisesti naisten työllistymiselle. Korkeakoulutuspolitiikassa on syytä nostaa keskusteluun myös Suomen korkeakoulutuksen poikkeuksellisen vahva tulosperustaisuus.
Meillä käytössä oleva korkeakoulujen rahoitusmalli on muuhun maailmaan nähden poikkeuksellisen tulosvastuullinen ja siihen on mielestäni tultava muutos. On erittäin huolestuttavaa, että Suomeen on rakennettu näin tulosvastuullinen malli, johon korkeakoulut eivät täysin voi itse vaikuttaa. Korkeakoulujen valtava sivistystehtävä on nähtävä muutoinkin kuin tulosvastuuna. Nykyinen vahva vastuu, ja siitä johtuva tulospuhe, heijastuu väistämättä ikävästi korkeakoulujen arkeen ja opiskelijoiden sekä työntekijöiden hyvinvointiin. Seuraava hallitus on avainasemassa päättämässä suomalaisten korkeakoulutuksen tasosta, ja se tulee vaatimaan rohkeuden lisäksi määrätietoista ja pitkäjänteistä politiikkaa. Toivon, että tulevilla kansanedustajilla on rohkeutta olla koulutuksen puolella.
Tytti Luoma
Koulutuspäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
SDP:n koulutus- ja sivistyspoliittisen työryhmän jäsen
Savo-Karjalan Demarinaisten pj.
Kuopion Invalidien pj.
