Olen itse ollut kolme kautta eduskunnassa ja jokaisella kaudella eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän puheenjohtaja. Lähes viimeisenä tilaisuutena työryhmä järjesti yhdessä Sosten kanssa paneelikeskustelun, jonka teemana oli terveysperusteinen verotus. Paneeliin osallistui kansanedustajia lähes kaikista puolueista ja jos tähän keskusteluun on uskominen, terveysperusteinen verotus etenee seuraavalla kaudella. Nyt eduskuntaan pitäisi saada sellaisia kansanedustajia, jotka ymmärtävät asian tärkeyden ja muutoinkin omalla toiminnallaan edistävät kansanterveyttä.
Tälläkin kaudella täällä eduskunnassa on puhuttu paljon sosiaali- ja terveyspalveluista ja myös koko ajan kasvavista kustannuksista. Meidän pitäisi puhua enemmän myös kansanterveydestä. Sote-palvelut ovat vain pieni osa kansanterveyttä – toki tärkeä osa, mutta kansanterveyden ja myös sairastavuudesta johtuvien kustannusten kurissa pitämisen kannalta meidän täytyy miettiä koko yhteiskunnan toimintaa ja sitä, miten terveyttä ja hyvinvointia edistetään. Ennaltaehkäisy on kansanterveyden edistämisessä parempi ja halvempi vaihtoehto kuin sairauksien hoito, siksi pääpaino tulee siirtää elintapoihin ja niiden taustalla olevaan eriarvoisuuteen. Hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoistuminen ja polarisoituminen aiheuttaa myös yhteiskunnan kulujen kasvamista monella eri tavalla. Koska ongelma on laaja ja monitekijäinen, tarvitaan monenlaista yhteistyötä, jotta terveyseroihin voidaan puuttua tehokkaasti. Tarvitaan siis terveys ja hyvinvointi ajattelua kaikissa poliitikoissa. Sosiaali-, koulutus-, työ- ja veropolitiikka ovat tärkeitä osatekijöitä terveyden edistämisessä ja myös sosiaalisen eriarvoisuuden kaventamisesta. Yhteiskunnan kannattaa myös esimerkiksi verotuksen avulla ohjata kulutuskäyttäytymistä terveellisempään suuntaan. Päätöksenteon tueksi tarvitaan korkeatasoista tutkimustietoa eli tavoitteena tulee olla tutkimusnäyttöön perustuva päätöksenteko.
Suomalaisen aikuisväestön ruokavalio on viime vuosikymmeninä kehittynyt terveellisempään suuntaan, mutta suurimmat kompastuskivenä ovat edelleen runsas suolan ja kovan rasvan saanti sekä suosituksia pienempi kasvisten kulutus. Kansantautien riskitekijöistä selvimmin kasvussa on ylipaino, joka taas lisää monien kansansairauksien riskiä.
Terveellisten elämäntapojen edistäminen lapsuus- ja nuoruusiästä lähtien on taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kannalta vaikuttavaa toimintaa.
Toivottavasti seuraava hallitus ottaa tavoitteekseen kansanterveyden edistämisen ja erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistumisen kaventamiseen, koska sitä kautta saadaan edistettyä monia muitakin tärkeitä tavoitteita yhteiskunnassa. Keinovalikoimassa pitää olla monenlaisia keinoja, sillä esimerkiksi tällä hetkellä monet suomalaiset ovat siinä tilanteessa, ettei heillä ole varaa ostaa terveellistä ruokaa.
Työkalupakkiin kannattaa ottaa myös elintarvikkeiden terveysperusteinen vero, sillä sille on tutkimustenkin mukaan kansalaisten laaja tuki. Vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan 53 % suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Samassa selvityksessä tuli esille, että yli 80 prosenttia kansalaisista kannattaa energiajuomien myyntikieltoa alle 15-vuotiaille. Jos ja kun puolueiden tuki löytyy näille asioille, niin keinot toteutukselle löytyvät aivan varmasti.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Eduskunnan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän pj.
