Suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vastuu jakautuu hyvinvointialuiden ja kuntien kesken. On tärkeätä satsata ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin, jotta ihmisten sairastuminen ja pahoinvointi vähenee, tai tilanne saadaan nopeasti hoidettua. Tästä syystä yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden sekä kolmannen sektorin kesken on aloitettava heti uudistuksen alusta asti.
Suomessa on noin 200 000 pien- ja yksinyrittäjää. Pien- ja yksinyrittäjä on monesti se henkilö, kuka joustaa omasta palkastaan. Varsinkin, jos on työntekijöitä. Oma palkka on se viimeinen joka maksetaan. Ja miten suuri se palkka sitten on? Monet yrittäjät maksavat itselleen 500e tai 1000e/kk palkkaa, jotta saa kulut katettua – varsinkin globaalien haasteiden vuoksi. Rahaa kun yrityksille ani harvoin tulee kahdesta suunnasta: ovista ja ikkunoista. Silti vallalla tuntuu olevan ajatus, että yrittäjät kyllä pärjäävät. Todellisuudessa yrittäjä kohtaa mm. kustannusten nousun kahteen otteeseen: ensin yrityksen taloudessa, mikä vähentää mahdollisuutta maksaa itselleen palkkaa, ja sitten omassa taloudessaan.
Kaikkinensa Suomessa on noin 300 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 2 000 000 työntekijää. Siksi, että meillä on yrittäjiä, meillä on myös työpaikkoja. Vertailuksi mainittakoon, että julkinen sektori työllistää noin 600 000 työntekijää. Mihin uudet työpaikat tulevat sijoittumaan? Aivan, yrityksiin. Ja tämä on seikka, joka on huomioitava myös päätösten teossa. Kuinka siis voimme tukea uusien työpaikkojen syntymistä yrityksiin?
Itse toimin sekä yrittäjänä, mutta myös koulutan tulevia yrittäjiä ja toimin yritysneuvojana toimiville yrityksille/yrittäjille. Yrittäjyys viehättää sen mahdollisuuksien vuoksi. Toki on mahdollisuus myös rikastua, mutta todellisuudessa vain murto-osa yrittäjistäkään rikastuu työllään. Mahdollisuudet koskettavat suurimmissa määrin työn sisältöä ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan kalenteriinsa. Nämä ovat erityisesti pikkulapsiarkea viettäville perheellisille yrittäjille erittäin tärkeitä asioita.
On hienoa, että meillä Suomessa on mahdollisuus yrittää, ja yrityksen perustaminen on tehty helpoksi. Asiassa on tietysti myös kääntöpuolensa. Jos ei tiedä mitä tekee tai mitä pitäisi tehdä, ei yritys välttämättä tuo leipää pöytään. Tähän asiaan olisi helppo ratkaisu. Tarjottaisiin tukea yrittäjille muun muassa mentorin ja koulutuksen muodossa esimerkiksi asiakashankintaan ja kilpailutuksiin. Toki tätä on jo mukavasti tarjolla yrityksen perustamiseen, mutta tuettu mentori olisi kova sana yritysten menestymisen takaamiseksi perustamisen jälkeen.
Monesti yrityksissä olisi tekemistä useammallekin käsiparille, mutta erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle kallista ja riskit ovat suuret. Tämä johtuu siitä, että pienissä yrityksissä esimerkiksi sairastumiset heijastuvat suoraan muiden työtaakkaan. Tätä sekä taloudellista että työmäärällistä riskiä pienentämällä voisimme saada pieniin yrityksiin lisää työpaikkoja. Esimerkiksi osatyökykyisille, opiskelijoille, kotona lapsia hoitaville ja muille osa-aikatyötä kaipaaville voisi avautua uudenlaiset työmarkkinat, mikäli pienillä yrityksillä olisi mahdollista palkata esimerkiksi 50% työajalla apukäsiä tuetusti.
Itse huomaan omassa arjessani suurperheen äitinä, että esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus, harrastamisen Suomen malli sekä muut lapsiperheille suunnatut tuet auttavat myös yritystä menestymään. Kun minulla on aikaa tehdä töitä rauhassa (lapset koulussa, hoidossa, harrastamassa), voin toimia yrittäjänä ja työllistää itseni. Jo yksi tunti viikossa lisää työaikaa (tunti koulun jälkeen harrastuksessa koululla) auttaa kasvattamaan yrityksen kannattavuutta. Vielä kun saataisiin perheisiin kodinhoitajat takaisin, voisi sovitut työt hoitaa myös silloin, kun muuten kädet loppuvat kesken.
Yrittäjänä Suomessa – se on vaikuttava rooli. Saa työllistää itsensä ja mahdollisesti muitakin. Saa itse vaikuttaa omaan työnkuvaansa, tehdä arvojensa mukaista työtä ja sovittaa elämän eri osa-alueet helpommin yhteen omien reunaehtojensa mukaisesti. Saa myös maksaa enemmän veroja, jotka menevät yhteiseen hyvään. Ja se on hyvä asia, koska yrittäjät eivät pelkää kantaa vastuuta. Vielä kun voisimme taata yrittäjille saman turvan kuin työntekijöille töiden päättyessä, olisi yrittämisen riski pienempi. Yrittäjän ansiosidonnainen kun kertyy 18kk työssäoloehdolla. Tämä on mielestäni selkeä epäkohta, joka tulisi korjata pikimmiten.
Yhteen summattuna yrittäjyys mahdollistaa paljon. Asioita. joihin pitää seuraavaksi vaikuttaa ovat mentorointi, palkkaamisen helpottaminen, yrittäjän työssäoloehdon laskeminen palkansaajan tasolle sekä jatkaa ja kehittää nykyisen hallituksen hyvää työtä lapsiperheiden tukemiseksi. Näiden asioiden vuoksi minun ääneni saa Virve. Tiedän, että hän jakaa huoleni yrittäjien hyvinvoinnista ja toimeentulosta sekä tekee kaikkensa reilun työelämän puolesta.