Tekijä: Virve

Julkaistu

Järjestöt hyvinvoinnin tukena

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023.  Alueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen.  Tämä tarkoittaa, että kuntien valtionosuudet tulevat muutoksen myötä laskemaan. Molemmat näistä asioista tulevat olemaan seuraavan hallituksen asialistalla: on varmistettava sekä hyvinvointialueiden että kuntien kyky turvata palvelunsa.  Alueet ja kunnat ovat erilaisia, mutta niitä yhdistää velvollisuus huolehtia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.  Tähän eivät kunnat eivätkä hyvinvointialueet yksin – eivätkä myöskään yhdessä. Ne tarvitsevat avukseen järjestöjä.

Järjestöjä on kooltaan, henkilöstöltään ja rahoitukseltaan hyvin erilaisia aina pienistä puhtaasti vapaaehtoisista koostuvista järjestöistä isompiin järjestöihin, joilla on palkattua työvoimaa.
Jokainen järjestö koskettaa ihmistä, mahdollistaa sosiaalisen kohtaamisen, vertaistuen, mielekkään toiminnan. Tätä esimerkkilistaa voisin jatkaa vielä pidemmällekin. Työ, jota järjestöissä tehdään, on äärimmäisen arvokasta.

Järjestöillä on talouden haasteita, koska rahoitus on lähtökohtaisesti riippuvainen järjestöavustuksista. Omarahoitusvelvoitteet voivat joskus olla täysin mahdottomia järjestön taloudelle.  Hankerahoitusta ei välttämättä pystytä edes hakemaan, koska ei ole varaa maksaa omarahoitusosuutta. Pahimmillaan järjestön toiminta hiipuu ja lakkaa kokonaan.

Järjestöt vahvistavat laajalla toiminnallaan alueidensa elinvoimaa ja erityisesti hyvinvointia sekä terveyttä. Järjestöjen rahoitusmallia tulee kehittää siten, että järjestöillä on aito mahdollisuus toimia koostaan riippumatta.

Julkaistu

Päättäväisesti hyvinvoinnin puolella

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on arvokkainta mitä meillä on.  

Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on uskallettava sijoittaa, sillä se kannattaa aina. Mitä se tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa? On vahvistettava perustasonpalveluja, uskallettava budjetoida hyvinvointiin. Ei riitä, että meillä on hoitajamitoitus, ei riitä, että meillä on lastensuojelun sosiaalityölle mitoitus, tarvitsemme myös mitoitukset ennaltaehkäisevien palveluiden osalta, esimerkiksi neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon. Olen Suomen terveydenhoitajaliiton hallituksen varapuheenjohtaja sekä Pohjois-Karjalan terveydenhoitajayhdistyksen puheenjohtaja, tiedän mitä muutoksia tarvitsemme, että voimme pitää kiinni panostuksesta ennaltaehkäisyn palveluihin.

 Lapsiperheköyhyys on mielestäni häpeä meidän hyvinvointivaltiossamme. Sen eteen tehtävää työtä on jatkettava sinnikkäästi. Lapsivaikuttavuuden arviointi tulee olla mukana kaikessa lapsiin suoraan ja välillisesti liittyvässä päätöksenteossa. Vanhempainvapaa uudistus ja maksuton toinen aste on totta ja niiden vaikutuksia on seurattava ja arvioitava. Sosiaaliturvaa on kehitettävä ja yleisturvamallia on tärkeä viedä eteenpäin.

Olen tehnyt työtä terveydenhoitajana lapsiperheiden parissa 17 vuotta ja tunnen perheiden arjen haasteet toki myös ilot.

Elin- ja vetovoimaisuuden vahvistaminen on tärkeää koko Suomessa, silti on tärkeä tunnistaa oman alueen vahvuudet ja tarpeet. Minä ilolla tervehdin Itärata hankkeen edistymistä.
Kestävä kehitys on päivän sana, kun katsomme tähän hetkeen ja rohkeasti tulevaisuuteen.  Työmarkkinoita on edelleen kehitettävä, mm siten, että osatyökykyisille voidaan paremmin räätälöidä työtä. Työvoimakoulutukseen on panostettava, jolla luomme turvaa osaavasta työvoimasta, työelämän jatkuvan myllerryksen keskellä. Pääluottamusmiehenä olen työn ja henkilöstön ytimessä päivittäin. Tiedän haasteet, joita siellä on.

Järjestöt ovat tärkeä osa hyvinvointia. Itse olen ja olen saanut olla mukana usean järjestön toimijana. Olen aloittanut aktiivisen järjestötyön nuoriso- ja kulttuurivaihdon parissa, toiminut Pohjois-Karjalan prikaatin sotilaskotisisarena, unohtamatta Pohjois-Karjalan terveydenhoitajayhdistystä, Kotikartanoyhdistystä eikä Joensuun Setlementtiä.

Miksi juuri minä eduskuntaan? Siksi, että siellä tarvitaan ahkeruutta, paineensietokykyä, tiimipelaamista ja vahvaa osaamista, joita minä voin tarjota. Muistetaan, että kokonaisvaltainen hyvinvointi on arvokkainta mitä meillä on.